Yleiset käsitteet
Taloyhtiö / Asunto-osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiölaki määrittelee asunto-osakeyhtiön yritykseksi, joka omistaa rakennuksen, jossa suurin osa tiloista on asuntoja. Yhtiön omistavat osakkaat.
Asunto-osakeyhtiöistä käytetään monesti myös nimitystä taloyhtiö. Molemmat tarkoittavat samaa asiaa. Lisäksi asunto-osakeyhtiöistä käytetään paljon myös lyhenteitä, esimerkiksi asunto oy tai as. oy.
Osakas
Taloyhtiön osakas on henkilö tai taho, joka omistaa yhtiön osakkeita ja saa niiden perusteella oikeuden hallita tiettyä asuntoa tai muuta tilaa.
Osake / Asunto-osake
Osake tarkoittaa omistusosuutta osakeyhtiössä. Osakkaat eivät siis varsinaisesti omista taloyhtiön huoneistoa suoraan, vaan osakkeet, jotka oikeuttavat asumaan siinä.
Yhtiöjärjestys
Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys on yhtiön keskeinen asiakirja, jossa määritellään esimerkiksi huoneistot, osakkeiden tuottamat hallintaoikeudet sekä taloyhtiön toiminnan perussäännöt.
Yhtiökokous
Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous on kokous, jossa päätetään yhtiön tärkeimmistä asioista, kuten taloudesta, hallinnosta ja suurista hankkeista. Kaikki yhtiön osakkaat kutsutaan kokoukseen.
💡Kurkkaa yleiset osakkaalle olennaiset yhtiökokouskysymykset ja vastaukset TÄÄLTÄ.
Taloyhtiön hallitus
Taloyhtiön hallitus on ryhmä ihmisiä, jotka osakkaat valitsevat yhtiökokouksessa. Hallituksen tehtävänä on taloyhtiön hallinnosta huolehtiminen sekä toiminnan asianmukainen järjestäminen.
Esimerkkejä hallituksen tehtävistä on esimerkiksi yhtiökokouksen koolle kutsuminen, isännöinnin valitseminen sekä varmistaa se, että isännöinti työskentelee sopimuksen mukaisesti. Lisäksi hallitus muun muassa seuraa ja valvoo taloutta. Hallituksen jäseniä on oltava 3–5 tai yhtiöjärjestyksessä määritelty määrä. Jäsenten ei tarvitse olla osakkaita taloyhtiössä. Hallitukselle on myös valittava puheenjohtaja ja sen tekee yleensä hallitus.
Talous
Yhtiövastike
Yhtiövastike on osakkailta perittävä maksu, jolla katetaan taloyhtiön menot. Yhtiövastike sisältää eri vastikkeet, kuten hoitovastikkeen ja mahdollisen remontti- tai pääomavastikkeen.
Hoitovastike
Hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön hoito- ja ylläpitokuluja. Siihen sisältyy esimerkiksi korjaus- ja lämmityskulut, sähkö- vesi- ja jätevesimaksut sekä puhtaanapito- ja jätehuoltokulut. Se on yksi yhtiövastikkeen osa. Yhtiöjärjestyksessä määritetään, millä perusteella vastiketta maksetaan. Tyypillisesti sitä maksetaan huoneiston pinta-alan mukaan.
Pääomavastike / Rahoitusvastike
Pääomavastike tai rahoitusvastike on osakkailta perittävä maksu, jolla katetaan taloyhtiön lainojen lyhennykset ja korkokulut, esimerkiksi suurten remonttien rahoittamiseksi. Jos lainaa ja lainanhoitokuluja ei ole, rahoitusvastiketta ei kerätä.
Taloyhtiölaina
Taloyhtiölaina on asunto-osakeyhtiön ottama laina, jolla rahoitetaan esimerkiksi suuria remontteja, kuten putki- tai julkisivuremontteja. Laina maksetaan takaisin osakkaiden perimillä rahoitusvastikkeilla.
Remontit ja kunnossapito
Linjasaneeraus / putkiremontti
Taloyhtiön linjasaneeraus on laaja korjaushanke, jossa uusitaan talon käyttövesi- ja viemärijohdot, jotta ne säilyvät käyttökelpoisina. Se tehdään yleensä 40–50 vuoden välein. Linjasaneerausta kutsutaan arkikielessä usein putkiremontiksi.
Samalla kertaa voidaan myös uusia kylpyhuoneet sekä sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Laajemmasta remontista voidaan käyttää nimitystä LVIS-saneeraus. LVIS-lyhenne tulee sanoista vesi, ilmastointi, sähkö ja remontissa kunnostetaan niihin liittyvät järjestelmät.
Julkisivusaneeraus / julkisivuremontti
Taloyhtiön julkisivuremontti on korjaushanke, jossa kunnostetaan tai uusitaan rakennuksen ulkoseinät, kuten rappaus, tiiliverhous tai maalaus. Sen tavoite on pitää rakennus säänkestävänä, turvallisena ja siistinä.
Kattosaneeraus / kattoremontti
Taloyhtiön kattoremontti on korjaushanke, jossa uusitaan tai kunnostetaan rakennuksen katto, jotta se pysyy vesitiiviinä, turvallisena ja käyttökelpoisena.
Kuntoarvio
Taloyhtiön kuntoarvio on asiantuntijoiden laatima selvitys kiinteistön rakenteiden ja järjestelmien kunnosta sekä tulevista korjaustarpeista. Kuntoarvio laaditaan yleensä kymmenelle vuodelle, ja sen tarkoitus on auttaa taloyhtiötä pitkäjänteisessä kunnossapitosuunnittelussa. Tarkempaa tietoa kuntoarviosta löydät TÄÄLTÄ.
PTS
PTS tulee sanoista pitkän tähtäimen suunnitelma. Suunnitelma tehdään kymmenen vuoden ajalle ja se tarkastelee hyvin kattavasti yhtiön kiinteistön hallinnan eri osa-alueita. Päätarkoituksena on ajastaa tulevat remonttitarpeet tulevaisuudelle siten, että niiden vaatimiin kustannuksiin voidaan varautua riittävän ajoissa, eikä suurempiin remonttitarpeisiin kuluteta taloyhtiön varoja hallitsemattomasti. Usein suunnitelma tehdään hallituksen, isännöinnin ja teknisten asiantuntijoiden yhteistyönä. Voit lukea tarkemmin aiheesta TÄÄLTÄ.
KPTS
KPTS tulee sanoista kunnossapitotarveselvitys. Laki edellyttää laatimaan kunnossapitotarveselvityksen vähintään viideksi vuodeksi, sen on oltava kirjallinen ja se on käytävä vuosittain läpi yhtiökokouksessa. Sisältöön ja laatijaan laki ei ota kantaa. Taloyhtiön hallitus voi laatia kunnossapitotarveselvityksen itse tai asiantuntijoiden avulla. Löydät lisää tietoja KPTS:stä TÄÄLTÄ.
